JIK-perus­palvelu­liike­laitos­kunta­yhtymä

Asunnon terveyshaitta

 

Tärkeimmät sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ovat kunnossa olevat rakenteet, toimivat ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet sekä asunnon siisteys. Sisäilman laatua heikentävät mm. rakennuksesta itsestään, rakennuksen ulkopuolelta ja ihmisen toiminnoista peräisin olevat epäpuhtaudet. Kun jonkin epäpuhtauden osuus sisäilmassa kasvaa, rakennuksessa olevat ihmiset saattavat reagoida siihen terveysoirein tai epäviihtyisyystuntemuksin.

Hyvän sisäilman tunnusmerkit

Terveyshaitta

Terveydensuojelulain mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa sairautta. Terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Tyypillisiä huonon sisäilman aiheuttamia oireita ovat hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys ja kuumeilu. Oireita ja sairauksia aiheuttavat myös monet muut tekijät kuin sisäilma. Sisäilmaa on syytä epäillä aiheuttajaksi, jos oireet helpottuvat tai häviävät rakennuksesta pois oltaessa.

Terveyshaittaa voivat aiheuttaa esimerkiksi:

Asunnon huono ilma voi johtua home- ja kosteusvaurioiden lisäksi mm. tupakoinnista, huonosta ilmanvaihdosta, lemmikkieläimistä sekä rakennusmateriaaleista ja huonekaluista erittyvistä aineista.

Epäiletkö asunnossasi terveyshaittaa?

Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä vaurioiden syiden selvittämisestä on kiinteistön omistajalla. Epäillessäsi terveyshaittaa asunnossasi ota yhteys kiinteistön omistajan edustajaan eli yleensä isännöitsijään. Mikäli kiinteistön edustajat eivät pyynnöistä huolimatta ryhdy selvitystyöhön, voit ottaa yhteyttä terveystarkastajaan.

Sisäilmaongelmien selvittämisessä ensimmäinen toimenpide on tarkastaa rakenteiden ja laitteiden kunto ja toiminta. Muita tutkimuksia ja mittauksia kannattaa tehdä vasta, kun on varmistettu, että rakenteet ovat kunnossa, laitteet toimivat ja niitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Tarkastettavia asioita ovat:

Merkkejä kosteusvaurioista

Jos asunnossa on selviä merkkejä esimerkiksi kosteus- tai homevaurioista, ei asunnossa tarvita erillistä tarkastusta, vaan vaurion aiheuttaja ja viat on korjattava pikaisesti.

Mittaukset

Erilaiset sisäilmasta otettavat näytteet tulisi pääsääntöisesti ottaa vasta rakenteiden ja laitteiden tarkastamisen jälkeen, koska johtopäätösten tekeminen niiden perusteella on usein hankalaa. Esimerkiksi mikrobien määrille sisäilmassa ei ole olemassa tarkkoja terveysperusteisia raja-arvoja. Yksittäisiä mittauksia, joiden tuloksia ei osata tulkita, ei kannata suorittaa. Kaikkien epäpuhtauksien, niin kemiallisten yhdisteiden ja hiukkasten samoin kuin mikrobienkin, pitoisuudet sisäilmassa vaihtelevat voimakkaasti ajan, paikan ja olosuhteiden mukaan. Tiettynä hetkenä mitattu alhainen pitoisuus ei siis sulje pois mahdollista ongelmaa.

Asunnossa tehtävä sisäilmaongelmien selvitys tai rakennustekninen kartoitus kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi maksaa yleensä 500 – 1000 euroa. Laajat tai perusteelliset tutkimukset ilma- tai materiaalinäytteineen ja laboratorioanalyyseineen maksavat huomattavasti enemmän. Riitatapauksissa ajaudutaan helposti lukuisiin selvityksiin, jolloin kustannukset voivat nousta jopa varsinaisia vaurioiden korjauskustannuksia suuremmiksi.

Vireilletulo

Asunnon terveyshaitan selvittämisen voi saattaa vireille asukas tai asunnonomistaja. Muiden aloitteesta asunnontarkastus voidaan tehdä vain, jos terveydensuojeluviranomaisella on perusteltu syy olettaa asunnosta aiheutuvan asukkaalle tai naapureille terveyshaittaa. Asia tulisi saattaa vireille kirjallisesti käyttämällä asunnontarkastuksen vireilletulolomaketta.

Asian vireilletulosta ilmoitetaan eri osapuolille (asukas, asunnon omistaja tai hänen edustajansa esim. isännöitsijä, kiinteistön omistaja) ennen toimenpiteiden aloittamista.

Lomake:  Asunnontarkastus

Terveyshaitan selvittäminen

Terveystarkastaja tekee tarkastuksia, kun asunnon epäillään aiheuttavan käyttäjälle terveyshaittaa. Asunnon vaihtoon tai myyntiin liittyviä tarkastuksia ei tehdä.

Terveydensuojeluviranomaisen suorittamassa asunnontarkastuksessa on tavoitteena selvittää aiheuttavatko asunnon olosuhteet terveyshaittaa. Tarkastusajankohta sovitaan asukkaan kanssa etukäteen ja siitä ilmoitetaan eri osapuolille, jolloin kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus olla tarkastuksessa läsnä.

Ensimmäiseen tarkastukseen sisältyy aistinvaraisia havaintoja sekä tarvittaessa yksinkertaisia tutkimuksia ja mittauksia, kuten huoneilman lämpötila ja kosteus sekä suuntaa antava rakenteiden pintakosteus. Terveydensuojeluviranomainen harkitsee tutkimusten ja mittausten tarpeellisuuden tapauskohtaisesti. Terveydensuojeluviranomainen ei selvitä ongelman laajuutta tai tarvittavia toimenpiteitä ongelman poistamiseksi. Asunnontarkastuksessa ei ole kyse kuntoarvion kaltaisesta tarkastuksesta. Terveystarkastajan ensimmäinen käynti terveyshaittaa epäilevän asukkaan asunnossa on maksuton. Mahdollisesta uusintatarkastuksesta veloitetaan JIK johtokunnan hyväksymän taksan mukainen tarkastusmaksu. Näytteenoton ja laboratoriotutkimusten kustannukset peritään kiinteistönomistajalta taksan mukaisesti. Lisäksi asian selvittelyssä voidaan ottaa huomioon mm. eri osapuolten toimittamat tiedot sekä asukkaan tai omistajan tekemät tai teettämät mittaukset ja tutkimukset.

Mahdolliset tutkimukset tulee analysoida Eviran asumisterveystutkimuksia tekemään hyväksytyssä laboratoriossa.

Myös muilla laboratorioilla on näytteenottopalveluita, jolloin näytteet lähetetään tutkittavaksi Eviran hyväksymiin laboratorioihin.

 

Toimenpiteet

Kaikista asunnontarkastuksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjassa otetaan kantaa siihen, onko asunnossa todettu terveyshaitta. Pöytäkirjaan liitetään mahdollisten laboratoriotutkimusten tulokset ja pöytäkirja toimitetaan eri osapuolille. Pöytäkirja ja muut asiakirjat ovat julkisia lukuun ottamatta asukkaan terveydentilaa koskevia tietoja. Mikäli terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta on todettu, kehotetaan kiinteistön omistajaa selvittämään haitan aiheuttaja ja laajuus, poistamaan aiheuttaja sekä korjaamaan rakenteet. Selvitys tehtävistä toimenpiteistä tulee toimittaa tiedoksi terveydensuojeluyksikköön määräaikaan mennessä. Terveydensuojeluviranomainen ei vastaa siitä, miten korjaukset on tehty. Työn teettäjä valvoo korjaustöitä ja vastaa korjaustöiden tuloksesta.

Terveydensuojeluviranomaisella on mahdollisuus antaa velvoittava korjausmääräys, mikäli kiinteistön omistaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Määräystä voidaan tarvittaessa tehostaa uhkasakolla tai sen uhalla, että korjaustyö teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Korjausmääräys annetaan yleensä kiinteistön omistajalle, mutta se voidaan antaa myös sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä epäkohtaan. Ennen korjausmääräyksen antamista eri osapuolia kuullaan kirjallisesti.

Jos terveyshaitan poistaminen ei ole mahdollista tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräämiin korjaustoimiin ei ole ryhdytty, voidaan asunnon käyttö kieltää. Käytännössä asunnon asettaminen käyttökieltoon on kuitenkin erittäin harvinaista.

Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet

 

Lisätietoja

Asuntojen terveyshaitoista saa lisätietoja mm. seuraavista tietolähteistä:

Sekä internetistä mm.:

Päivitetty: 31.8.2011/MP