Ajantasaisimman tiedon A(H1N1)v -viruksen aiheuttamasta influenssasta eli sikainfluenssasta
saat
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja
Sosiaali- ja terveysministeriön
sivuilta
Kysymyksiä ja vastauksia uudesta influenssa A(H1N1)v -viruksesta (nk.
sikainfluenssa) (THL)
Seinäjoen keskussairaalan ohjeet
Seinäjoen keskussairaalan
ledistötiedote 9.11.2009 ja
10.11.2009
Lehdistötiedote 14.1.2010: A(H1N1)-influenssan eli sikainfluenssan tilanne
JIK-alueella
Lehdistötiedoite pandemiarokotuksista 1.4.2010
Sikainfluenssaa koskeva
neuvonta JIK-alueella
Sika-influenssarokotukset JIKissä
Kausi-
influenssarokotukset JIK-terveyskeskuksissa 2009
Tietoa A(H1N1)v influenssasta
Toimintaohje epäiltäessä A(H1N1)v influessaa
A(H1N1)v-influenssa (sikainfluenssa)
A(H1N1) pois yleisvaarallisten tartuntatautien listasta
Pandemiajärjestelyt
JIKissä
6.2.2010 alkaen pandemiatiedusteluihin vastataan
päivystysnumeroissa sen mukaan missä sen hetkinen JIKin päivystys on.
Katso päivystys.
Sähköpostitse voit kysyä neuvoa:
| Jalasjärvellä | seija.juupaluoma@jikky.fi | |
| Ilmajoella | tuija.mantyla@jikky.fi | |
| Kurikassa | tuija.taipalus@jikky.fi |
On tärkeää, että varmistat rokotuksella influenssasuojasi. Pandemian toinen
aalto on
odotettavissa kevään tai syksyn 2010 aikana.
JIK-kunnissa ei tällä hetkellä ole yleisiä ilmoitettuja rokotuspäiviä.
Noin 10 hengen yksittäisiä rokotettavien ryhmiä neuvolat voivat vielä kerätä.
Tiedustele mahdollisuutta neuvolastasi.
(Avatusta rokotepullosta saadaan 10 annosta ja avattu pullo säilyy vain 24
tuntia)
Jalasjärvi:
Ilmajoki:
Kurikka-Jurva:
Jurva:
JIK-lehdistötiedotteet sikainfluenssarokotuksista:
---
-
Jalasjärvi
-
Ilmajoki
- Kurikka
- Jurva
JIK:n toimintaohjeet epäillyssä influenssa A(H1N1)v tartunnassa.
OTA YHTEYS AINA PUHELIMITSE
-
JIKin päivystysnumeroihin.
Katso päivystys.
Keskussairaalan puhelinneuvonnan ruuhkautumisen välttämiseksi pyydämme käyttämään
ensisijaisesti JIKin päivystysnumeroita.
Soita yöaikana (klo 22-8) vain kiireellisissä asioissa
Seinäjoen keskussairaalan ensiavun numeroon, puh.
(06) 4154 555.
Puhelinhaastattelussa kartoitetaan tartunnan mahdollisuus ja annetaan toiminta-ohjeet.
Tärkeintä on, että estetään tartunnan leviäminen ja asiakas ohjataan heti oikeaan hoitopaikkaan.
---------------------
Voit myös itse katsoa
täyttyvätkö influenssa A(H1N1)-epäilyn edellytykset
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja
Sosiaali- ja terveysministeriön
sivuilta
tai alla olevasta tekstistä
Sikainfluenssa on influenssa A-viruksen aiheuttama sikojen hengitystieinfektio, jota esiintyy myös linnuilla ja hevosilla ja myös ihmisillä jotka ovat olleet kosketuksissa sairastuneeseen sikaan. Tarttuminen lajista toiseen on kuitenkin harvinaista. Nyt viruksen on todettu tarttuneen myös ihmisestä toiseen. Sioilla on todettu useaa virustyyppiä. Ihmisestä toiseen leviävä virus on tyyppiä A(H1N1)v.
Oireet ihmisellä ovat mm. äkillinen yli 38 asteen lämpö ja tavanomaiset flunssaoireet kuten lihassärky, vilunväristykset, väsymys ja hengitystieinfektion oireet kuten yskä, kurkkukipu ja hengitysvaikeus. Myös ripulia voi esiintyä.
Sikainfluenssaepäily edellyttää näiden oireiden lisäksi oleskelua alueella tai maassa, jossa on varmistettu sikainfluenssaepidemia tai että on ollut selkeä lähikontakti edellä kuvatulla alueella edellä kerrotusti oireilevaan ja tai varmistettuun sikainfluenssaa sairastavaan henkilöön ja sairastuminen on tapahtunut 7 päivän kuluessa kuvatulta alueelta lähdöstä tai kontaktista.
Lähikontakti tarkoittaa samassa taloudessa asuvia, terveydenhuollon laitoksessa saman huoneen potilaita, samoissa tiloissa yli 4 tuntia oleskelleita henkilöitä tai hengitystie-eritteellä tahrautuneitten esineitten käsittelyä.
Tärkeimpiä tartuntatapoja ovat pisara- ja kosketustartunta. Taudin itämisaika on 2-7 vuorokautta.
Vältä flunssatartuntaa ja -tartuttamista noudattamalla hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Suojaa yskiessä muut pisaratartunnalta käyttämällä suun edessä kertakäyttönenäliinaa, jonka välittömästi hävität ja muista heti käsien desinfiointi. Älä yski käsiisi. Jos sinulla ei ole muuta suojaa välttää pisaroiden leviämistä, käytä käden asemasta omaa hihaa. Hengityssuojaimia oireettomat terveet ihmiset eivät tarvitse. Oireileva sairastunut potilas voi vähentää edelleen tartuttamista käyttämällä hengityssuojainta. Hoitohenkilökunta, joka käsittele influenssaan sairastuneita potilaita ja heidän eritteitään, tarvitsee suojaimia.
Jos potilas epäilee sikainfluenssaa, hänen on syytä välttää, jos vointi sallii, hakeutumista päivystysjonoihin, vaan hän ottaa terveydenhuoltoon yhteyttä puhelimitse. Potilas haastatellaan ensisijaisesti puhelimessa ja siinä arvioidaan täyttyvätkö epäilykriteerit. Terveydenhuoltohenkilökunta neuvottelee sen jälkeen sairaanhoitopiirin infektiolääkärin kanssa jatkomenettelystä.
Influenssavirustautiin tarkoitettuja lääkkeitä ei tule käyttää eikä määrätä varmuuden vuoksi eikä ennaltaehkäisyyn. Väärin käytettynä ne voivat jopa lisätä viruskannan vastustuskykyä lääkkeitä vastaan. Ne eivät välttämättä paranna tautia, mutta auttavat lievittämään taudin oireita ja auttavat parhaiten otettuna kahden päivän sisällä taudin puhkeamisesta.
Pandemiatilanne. Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut pandemiauhan tasolle 6 kuusiportaisessa luokituksessa. Kunkin maan terveysviranomaiset päättävät pandemiauhan tasosta kuitenkin maakohtaisesti. Suomessa ollaan tasolla 5 mikä merkitsee välitöntä epidemian uhkaa. Suomen sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat päivittäneet pandemiaan varautumissuunnitelmiaan ja nyt päivitetään käytännön toimintaohjeita. Sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköissä varaudutaan lisääntyviin potilasmääriin ja kotipalveluyksiköissä kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen.
Rokotteet. Varastoissa olevat valmiit influenssarokotteet eivät tehoa sikainfluenssavirus A(H1N1)v-tyyppiin. Virus on kuitenkin tähän mennessä jo tunnistettu niin hyvin, että rokotteen kehittämiseen on voitu ryhtyä. Rokotteen valmistuminen kestää 4-6 kk.
Nyt ei kannata hermostua taudin takia. Vaikka sikainfluenssa leviäisi maailmanlaajuiseksi epidemiaksi sen oletetaan olevan aika lievä ja vakavimmin sairastuisivat ne, jotka sairastuisivat vakavasti tavallistenkin influenssien yhteydessä. Heille järjestyy tarvittaessa hyvä hoito. A(H1N1)v-virusta on Meksikon ja USA:n lisäksi todettu yksittäisiä tapauksia myös muualla maailmassa ja muutamissa Euroopan maissa. 30.4.2009 mennessä Suomessa ei ole varmuudella osoitettu yhtään tapausta.
Sivun sisältö on koottu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja
Sosiaali- ja terveysministeriön
sivuilta ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiedotteista.
Lue viimeisimmät tiedot sikainfluenssasta näiltä sivuilta.
(15.07.2009)
Valtioneuvosto antoi torstaina 23. heinäkuuta asetuksen tartuntatautiasetuksen muuttamisesta, jolla A/H1N1 virus poistetaan yleisvaarallisten tautien listalta. Asetus tulee voimaan 27. heinäkuuta 2009.
Tämä ei tarkoita, että pandemia olisi ohi. Asetus muuttaa huomattavasti A/H1N1 viruksen aiheuttamien infektioiden hoitokäytäntöjä. Painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidossa hoidetaan vain vakavasti sairaat, raskaana olevat, alle 3-vuotiaat sekä alla lueteltuihin riskiryhmiin kuuluvat.
Avoterveydenhuollossa hoidetaan muut A-influenssaepäilyt. Heille ei tehdä virologista diagnostiikkaa vaan taudinmääritys perustuu kliiniseen kuvaan. Matkustushistoria ei vaikuta hoitopäätökseen eikä sairastuneisiin enää voida soveltaa yleisvaarallisen potilaan hoitoon kuuluvia vastentahtoisia päätöksiä.
Hoito tapahtuu erillään muista potilaista niin sanotuilla influenssavastaanotoilla ja influenssaosastoilla. Hoito on tavalliseen tapaan maksullista. Tamiflu-lääkitystä ei määrätä lievästi sairastuneille, jotka mahdollisuuksien mukaan pyritään hoitamaan kotihoidossa. Ehkäisevää lääkitystä ei anneta kenellekään. Karanteeni- ja jäljitystoimista luovutaan.Terveyskeskukset avaavat tarvittaessa lähiaikoina erilliset influenssavastaanotot sekä influenssaosastot ja tehostavat puhelinneuvontaa.
(24.07.2009)
Toistaiseksi JIKin terveyskeskukset toimivat normaalisti eikä mitään erityisjärjestelyjä ole käytössä.
(23.10.2009)
Siinä vaiheessa kun pandemiatilanne vaatii, koko JIKin
(Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) influenssavastaanotto
keskitetään Jalasjärvelle terveyskeskuksen pihapiirissä sijaitsevaan erilliseen
työterveyshuollon yksikköön (ns. Toivakan talo) ja influenssavuodeosasto
Jalasjärven terveyskeskuksen pitkäaikaisyksikön tiloihin.
Pitkäaikaisyksikön
potilaat siirretään entiselle kirkonkylän koululle tiloihin, joissa yksikkö oli evakossa
jo terveyskeskuksen saneerauksen yhteydessä kaksi vuotta sitten. Yksikön MRSA-potilaat siirtyvät terveyskeskuksen pihapiirissä olevaan
toiseen erilliseen kiinteistöön eli mielenterveysyksikön terapiatilaan.
Muu päivystys, vastaanotto, vuodeosastohoito ja toiminta periaatteessa tapahtuu normaalitiloissa. Kuitenkin mm. työterveyshuollolle järjestetään tilapäinen tila. Laajan pandemian hoito sitoo runsaasti henkilökuntaa ja suuri osa normaaliajan tehtävistä väistyy ja työpanos siirtyy pandemian hoitoon. Pandemiavastaanoton keskittäminen vaatii myös koko JIKin alueen hoitohenkilöstöresurssien keskittämistä tarvittavissa määrin Jalasjärvelle.
On todennäköistä, että laajan pandemian aikana Jalasjärvi keskittyy vain pandemiavastaanottoon ja muu vastaanottotoiminta tai ainakin akuutti päivystysvastaanottotoiminta keskitetään JIKin muihin terveyskeskuksiin eli Kurikkaan ja Ilmajoelle.
Tarkemmista pandemian aiheuttamista toiminnallisista muutoksista ja yksityiskohdista tiedotetaan tilanteen edetessä erikseen.
Ohjeita:
- soita
JIKin
JIKin pandemianeuvontapuhelimiin tai
terveyskeskusten päivystykseen ennen influenssavastaanotolle lähtöä
- tule
vastaanotoille ensisijaisesti omalla autolla
Flunssan takia erikoissairaanhoidossa hoidetaan vain riskiryhmiin kuuluvia vakavasti sairaita flunssapotilaita. Riskiryhmiä ovat:
- raskaana olevat
- alle 3-vuotiaat lapset
- kroonista sydän- tai keuhkosairautta tai diabetesta sairastavat
- kroonista munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavat
- potilaat, joiden sairaus tai lääkitys heikentää vastustuskykyä (esim. HIV-potilaat, sytostaatteja , kortisonia yli 15 mg /vrk:ssa saavat potilaat)
- kroonista neurologista sairautta potevat (MS-potilaat, lihasrappeumaa sairastavat)
(24.07.2009)