Terveyskeskuksen esittely

JIK ky / Jalasjärven terveyskeskus

Perustietoja, erityispiirteitä ja vähän historiaakin.

Jalasjärven ensimmäinen sairaala valmistui 1915. Sitä laajennettiin pariin kertaan ja sen yhteydessä toimi aikanaan
erillinen kulkutautisairaala. Uusi kunnansairaala valmistui 1959 ja nykyinen terveyskeskus rakennettiin entisen
kunnansairaalan kylkeen ja valmistui 1977. Jalasjärven terveyskeskuksella oli pitkään terveyslautakunnan alaisuudessa
oma virkamiesjohto. Terveystoimi siirtyi yhdessä sosiaalitoimen kanssa perusturvajohtajan alaisuuteen 2007, mutta
terveys- ja sosiaalilautakunnat kokoontuivat edelleen erikseen. Perusturvaan ei täysin ehditty siirtyä, kun
palvelurakennemuutos johti perustamaan Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien ja Kurikan kaupungin kanssa yhteisen JIK-
eruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, joka aloitti toimintansa 1.1.2009.

Jalasjärven terveyskeskus tuottaa edelleen samat lähipalvelut JIK-ky:ssä kuin aikaisemmin omana terveyskeskuksena.
Talous ja hallinto on sen sijaan JIKkissä yhdistynyt. Jalasjärven terveyskeskuksen lähes kaikki toiminnot ovat saman
katon alla. Lääkärinvirkoja on kuusi. Jalasjärvellä noudatetaan perinteistä virkaehtosopimusta.

Ensiapusisäänkäynti

Palveluajatus

Jalasjärven terveyskeskus toimii osana JIK-ky:tä, mutta huolehtii ensisijaisesti Jalasjärvellä asuvien henkilöiden sairauksien ennaltaehkäisystä
ja yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta sekä antaa ensiavunluonteista sairaanhoitoa myös tilapäisesti Jalasjärvellä oleville. Terveyskeskus
huolehtii myös erikoissairaanhoidon saatavuudesta.

Terveystoimi antaa Jalasjärven kuntalaisille ja yrityksille ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun- ja terveysvalvonnan palveluja sekä
suorittaa eri lakien määräämät tarkastukset.

Eläinlääkärit suorittavat hyöty- ja lemmikkieläinten sairauksien ehkäisyn ja hoidon.

Lähihistoriaa

Uusi terveyskeskus valmistui 1970-luvun lopulla vanhan kunnansairaalan kylkeen. Siihen sijoitettiin 35 -paikkainen vuodeosasto,
vastaanottotilat, poliklinikka ja täydentävien palvelujen tilat. Vanha sairaala saneerattiin hallinnon, neuvolan, kotisairaanhoidon ja
hammashuollon tarpeisiin. Lähes kaikki terveyspalvelut löytyvät saman katon alta tai pihapiiristä. Vain kouluvastaanotot,
avopalvelukeskusvastaanotto (Palveluportti) ja eläinlääkärit toimivat talon ulkopuolella.

Vuodeosasto 2 eteläsuunnasta

1980-luvun alussa rakennettiin vuodeosaston jatkeeksi sosiaalitoimen alainen kunnalliskodin 40 -paikkainen sairausosasto, joka pari vuotta
myöhemmin muuttui SVOL -lainsäädännön myötä terveyskeskuksen vuodeosasto 2:ksi.

1980-luvun lopulla Jalasjärvellä lakkautettiin myös kunnalliskodin yleinen osasto. Samalla käynnistettiin vanhusten ja vammaisten monin eri
tavoin tuettu avohuolto. Se merkitsi palvelurakenteen uudistamista, useita uusia tuetun asumisen vaihtoehtoja, avopalvelukeskuksen
(Palveluportti) rakentamista, aivan uutta ajattelutapaa vanhusten huollossa, kaikkien osapuolten sopeutumista uuteen tilanteeseen ja tiivistä
yhteistyötä.

Noin kolmenkymmenen vuoden ikään ehtineet uuden osan kiinteistöt saneerattiin osastojen osalta 2006-2007. Saneerauksen yhteydessä
osastot yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi 75-paikkaiseksi vuodeosastoksi. Vuodeosasto käsittää akuuttihoito-, kuntoutus- ja
pitkäaikaishoitomoduulin ja lisäksi sairaalabakteeriyksikön.

1.1.2009 Jalasjärven terveyskeskus siirtyi hallinnollisesti osaksi JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymää.

Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa

Jalasjärvi kehitti vanhusten avohuoltoa valtakunnassa ensimmäisten joukossa. Kehittäminen tapahtui alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä kunnan
eri hallintokuntien, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen ja teknisen toimen kanssa. Yhteistyölle oli vankka perusta jo -70 luvulta valvotun
kotisairaanhoidon alkuajoista lähtien.

Monipuolisen tuetun asumisen korvattua kunnalliskodin, yhteistyö terveystoimen ja sosiaalitoimen kanssa on ollut tiivistä ja päivittäistä. Se on
ehdoton edellytys myös palvelurakenteen sisäisen hoidon porrastuksen sujumiselle.

Jalasjärven malli korostaa omatoimisuutta, inhimillistä asumista, tarkoituksenmukaista hoitoa ja huoltoa ja oikeaa hoidon porrastusta. Oikea
asumisvaihtoehto tai hoitopaikka ja tarvittavat kotisairaanhoito-, tuki- ja turvapalvelut pyritään miettimään yhteisissä neuvotteluissa jo ennen
asiakkaan kotiutusta vuodeosastolta.

Kasvun aikaa

Terveyskeskus Jalasjoen puolelta.

1970- ja 1980-luku olivat voimakasta kasvun aikaa. Lääkäreiden virat kaksinkertaistuivat, terveyskeskuksen hammashuolto käynnistyi,
valvottu kotisairaanhoitotoiminta aloitettiin, samoin perhesuunnittelu ja työterveydenhuolto. Lisäksi saimme kokonaan uuden osaston
henkilökuntineen ja potilaineen terveystoimeen entisestä kunnalliskodin sairausosastosta ja mielenterveystyö siirtyi erikoissairaanhoidosta
omaksi toiminnaksi. Terveyskeskuksen toiminnat lisääntyivät ja monipuolistuivat ja henkilökunta kasvoi.

Nyt meitä on noin 110 henkeä, lääkärin virkoja on kuusi, hammaslääkäreitä neljä ja eläinlääkäreitä kaksi. Terveydenhoitajia puolestaan on
lähes kymmenen, sairaanhoitajia vajaa 20 ja perushoitajia noin 25. Terveyskeskus- ja muita avustajia on toistakymmentä, laitoshuoltajia viisi.
Hammashoitajia on viisi, laboratoriohoitajia kolme, röntgenhoitaja, konekirjoittaja, välinehuoltaja, 3 fysioterapeuttia ja kuntohoitaja, kaksi
talonmiestä, psykologi, terveystarkastaja, puheterapeutti, talouspäällikkö, kanslisti, ATK-tukihenkilö ja varastonhoitaja. Keittiö on osa
kunnan keittiötoimea eikä henkilöstöä lasketa terveystoimeen.

Nykyaikaiset toimitilat

Näkymä terveyskeskuksen aulasta

Terveyskeskuksella on hyvin suunnitellut kiinteistöt, järkevät toimitilat ja nykyaikaiset laitteet. Vastaanotot, poliklinikka, röntgen, laboratorio
ja fysioterapia ovat kaikki keskitetysti potilastoimiston ympärillä. Potilastoimiston on helppo ohjata asiakasta ja asiakkaan helppo suunnistaa
talon eri toimipisteisiin.

Potilastoimisto uusittiin 1990 luvulla vastaamaan nykyteknologian tilatarpeita, muuten talon perusrakenteisiin ei terveyskeskuksen valmistuttua
ole juuri tarvinnut puuttua ennen terveyskeskuksen saneerausta, joka saatiin loppuun vuodeosastojen osalta 2007. Katso alla kohta
Terveyskeskuksen saneeraus. Vastaanottotilatkin ovat riittäneet, vaikka lääkäreitä on tullut lisää ja erilaisia erityisvastaanottoja, esim.
puheterapeutti, jalkojen hoito jne., on lähes päivittäin.

Vuodeosastolla on yhteensä 75 paikkaa. Hammashuollossa on nykyaikaiset tilat ja laitteet. Laboratoriossa on uudet analyysilaitteet ja
röntgentutkimuslaitteet on uusittu kokonaan vuonna 1999. Röntgenissä on myös ortopantomografi hammas- ja leukakuvauksia varten.
Radiologi käy tekemässä ultraäänitutkimuksia pari kertaa kuukaudessa. Kolonoskopiat ja gastroskopiat tehdään omassa talossa, samoin
rasitussydänfilmit, sydänfilmin ja verenpaineen vuorokausirekisteröinti ja sydämen ultraäänitutkimukset. Effica -potilastietojärjestelmä on meillä
otettu käyttöön vuoden 2000 alusta.

Yöpäivystys keskussairaalassa

Päivystys on Jalasjärven terveyskeskuksessa jokaisena viikon päivänä aamu kahdeksasta ilta kymmeneen. Yöpäivystys klo 22 - 08 sen sijaan
on keskussairaalassa Seinäjoella.

Päivystämme pääsääntöisesti myös viikonloput oman lääkärikunnan voimin. Ilta- ja viikonloppupäivystyksen aikana ei saa laboratorio- eikä
röntgenpalveluja.

Terveyskeskuksessamme noudatetaan perinteistä virkaehtosopimusta. Potilaat valitsevat itse haluamansa lääkärin ja voivat hakeutua vaikka
yhdestä asiasta yhdelle ja toisesta toiselle lääkärille. Lääkärimme ovat pääosin olleet viroissaan pitkään ja potilas-lääkärisuhteet ovat muotoutuneet
tiiviiksi vuosikymmenien aikana.

Opetusterveyskeskus

Nuoremmat kollegat konsultoivat

Tampereella opiskelevat lääkärit harjoittelevat käytännön työtä Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa, mm. Jalasjärvellä. Meillä työskentelee yleensä
1-2 opiskelijaa kerrallaan kahden viikon jaksoissa. Lisäksi terveyskeskuksessamme käy harjoittelemassa moni terveydenhuollon, sosiaalialan ja
muittenkin alojen opiskelija vuoden mittaan.

Lääkärien ja hoitohenkilökunnan oman koulutustason ylläpito ja nosto on keskeinen tavoite. Lääkäri esim. voi mennä tarvittaessa opiskelemaan
erikoissairaanhoitoon vaikka vain pariksi viikoksi jotain toimenpidettä tai tutkimusta tai sitten työskennellä jollakin erikoisalalla pidempään.
Henkilökunnalla on mahdollisuus käydä koulutuksessa talon ulkopuolella ja pyrimme myös järjestämään talon sisäisiä koulutustilaisuuksia.

Omassa terveyskeskuksessa pyrimme tekemään niitä uusia tutkimuksia ja hoitoja, joita perusterveydenhuollossa on järkevää tehdä ja joihin meillä on
henkilöstöä ja taitoa tai mahdollisuus kouluttautua.

Mielenterveysyksikkö

Terveyskeskuksen mielenterveysyksikkö

Jalasjärvellä on kunnallistettu mielenterveysyksikkö. Meillä toimi aikaisemmin erikoissairaanhoidon alainen sivumielenterveystoimisto ja sen yhteydessä
psykiatrinen asuntola. Toiminta kunnallistettiin useita vuosia sitten ja erikoissairaanhoidossa olleet, mutta Jalasjärvellä työskennelleet kaksi
sairaanhoitajaa ja mielenterveyshoitaja siirtyivät kunnan työntekijöiksi. Tällä hetkellä yksikössä toimii kolme erikoissairaanhoitajaa ja yksi
mielenterveyshoitaja.

Työmuotoina mielenterveysyksikössä ovat vastaanottotoiminta, päivätoiminta, kotikäynnit ja ryhmäterapiat. Yksikössä annetaan yleislääkäritasoista
psykiatrista tutkimusta ja hoitoa. Yksi terveyskeskuslääkäreistä vastaa mielenterveystyöstä. Erikoislääkärikonsultaatiot saadaan yksityiseltä
psykiatrilta, joka käy terveyskeskuksessa viikoittain.

Terveyskeskuksen saneeraus

Jalasjärven terveyskeskuksen vanha osa on rakennettu 1950 luvulla ja uusi osakin on jo lähes lähes 30 vuoden ikäinen. Terveyskeskuskiinteistö
kaipaa peruskorjausta ja saneeraussuunnittelu käynnistettiin alkuvuodesta 2004.

Terveyskeskuksen saneeraussuunnittelu on aloitettu toiminnallisten tarpeiden pohjalta. Visio on, että remontoitu terveyskeskus pystyy huolehtimaan
kunnan asukkaiden terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta 20 vuoden kuluttuakin. Painopistealueeksi on asetettu vuodeosastojen remontti –
tarkoituksena on yhdistää osastot yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi terveyskeskuksen keittiö tarvitsee pikaista remonttia. Koko
kiinteistössä on todettu tarpeelliseksi saneerata ilmanvaihto- ja lämmön talteenottojärjestelmä, uusia ikkunat sekä uusia viemäristö ja putkisto.
Terveyskeskuksen saneerauksessa on edettiin vuoden 2005 alkutalvella suunnitteluvaiheeseen vuodeosastojen ja keittiötoimen tilojen osalta ja
saneeraus näiltä osin valmistui 2007 marraskuussa. Muu osa kiinteistöä odottaa vielä saneerausta. Saneerauksen jatko on kiinni myös siitä mitä
kiinteistöjä JIK-ky katsoo tarpeelliseksi kunnalta vuokrata käyttöönsä.

Katso lisää rakennusprojektista täältä
ja myös täältä.

päivitetty: 12.01.2009