Hallintosääntö

JIK -peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallintosääntö on tullut voimaan 21.8.2008.

Hallintosääntö
JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä


Hyväksytty

Voimaantulo


1 luku

Yleiset määräykset

1 §
Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän säännöt

Liikelaitoskuntayhtymässä päätösvaltaa käyttävät yhtymäkokous ja johtokunta.

Hallintosäännössä määrätään liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä.

Hallintosäännön ohella liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ohjaavat seuraavat säännöt, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena:

- perussopimus
- tarkastussääntö

Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, johtokunta toimii terveydensuojeluviranomaisena, elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain valvontaviranomaisena, sekä kemikaalilain tarkoittamana kunnan kemikaalivalvontaviranomaisena ja tartuntalain 18 §:n tarkoittamana viranomaisena tartuntatautien leviämisen vaaran torjumiseksi. Lisäksi johtokunta vastaa lääkelain mukaisesta nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan myöntämisestä vähittäiskaupoille, kioskeille ja huoltoasemille sekä myynnin valvonnasta.

Johtokunta voi päätöksellään siirtää hallintosäännössä mainittuja tehtäviä liikelaitoskuntayhtymän muulle viranomaiselle tai alaisilleen viranhaltijoille.




2 luku

Kokousmenettely

2 §
Luvun määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan liikelaitoskuntayhtymän toimielimissä.


3 §
Kokousaika ja -paikka

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa.

Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.


4 §
Kokouksen koollekutsuminen

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan vara-puheenjohtaja.

Yhtymäkokouksen kokouskutsun antaa johtokunta.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.

Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla.


5 §
Jatkokokous

Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.


6 §
Varajäsenten kutsuminen

Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.


7 §
Kokouksen pitäminen

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.


8 §
Kokouksen johtaminen

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.


9 §
Tilapäinen puheenjohtaja

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.


10 §
Läsnäolo toimielinten kokouksissa

Liikelaitoskuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen hyväksymillä henkilöillä.


11 §
Esittely

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä.

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.

Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty.

Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.


12 §
Esteellisyyden toteaminen

Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään.

Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi.


13 §
Äänestys ja vaalit

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely.


14 §
Ehdotukset

Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä toimielimen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista.

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu.

Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se päätökseksi.


15 §
Äänestystapa

Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.


16 §
Äänestysjärjestys

Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että

1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan;

2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä

3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.





Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.


17 §
Yleiset määräykset

Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.

Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.

Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.


18 §
Vaalitoimituksen avustajat

Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjan-tarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa.


19 §
Suhteellinen vaali

Suhteellisesta vaalista on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalilaissa määrätään.


20 §
Pöytäkirja

Yhtymäkokouksen pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään.


21 §
Pöytäkirjan tarkastus

Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalla toisin päätä.


22 §
Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen

Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytä-kirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytä-kirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:

1) järjestäytymistietoina:
toimielimen nimi;
kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

2) asian käsittelytietoina:
asiaotsikko;
selostus asiasta;
päätösehdotus;
esteellisyys;
päätöksen perustelut;
lisätietojen antaja;
tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu;
äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos;
vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos;
päätöksen toteaminen; sekä
eriävä mielipide.

3) laillisuustietoina:
oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus;
puheenjohtajan allekirjoitus;
pöytäkirjanpitäjän varmennus;
merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä
merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.

Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä.

Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.

Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.


23 §
Johtokunnan otto-oikeus

Asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi voi päättää johtokunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi johtokunnan esittelijä.


24 §
Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava johtokunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista johto-kunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi.
 

3 luku

Liikelaitoskuntayhtymän talous

25 §
Talousarvion täytäntöönpano

Johtokunta hyväksyy talousarvioon perustuvat tulosaluekohtaiset käyttö-suunnitelmat. Johtokunta voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.


26 §
Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä johtokunnalle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida johtokunnalle tehdä.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.


27 §
Talousarvion toteutumisen seuranta

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista on raportoitava yhtymäkokoukselle ja jäsenkuntien kunnallisvaltuustoille ajalta 1.1.-30.6. ja 1.1-30.9. Koko toiminta-vuoden osalta raportointi annetaan tilinpäätöksessä.


28 §
Poistosuunnitelman hyväksyminen

Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä.

Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.


29 §
Rahatoimen hoitaminen

Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä johtokunta päättää vieraan pääoman muutoksista.

Johtokunta voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.

Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää johtokunta.

30 §
Maksujen määrääminen

Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisten perusteiden määräämisestä johtokunta voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijoille.




31 §
Riskienhallinta

Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää liikelaitoskuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa muille viranhaltijoille.
 

4 luku

Toimivalta henkilöstöasioissa

32 §
Luvun määräysten soveltaminen

Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03), työsopimuslaissa (55/01) tai muussa laissa, päättää johtokunta ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty.


33 §
Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi

Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää johtokunta.


34 §
Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viran- /toimenhaltija avoinna olevaan virkaan tai toimeen.


35 §
Henkilöstön kelpoisuusehdot

Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaisesti.



36 §
Henkilöstövalinnat ja koeajasta määrääminen

Liikelaitoskuntayhtymän johtaja valitsee tulos- ja vastuualueiden esimiehet.

Tulos- ja vastuualueiden esimiehet valitsevat alaisensa henkilöstön.

Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.


37 §
Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viran-haltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää johto-kunta tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta.


38 §
Virkavapaus ja työloma

Jollei 42 §:stä muuta johdu, johtokunta päättää alaisensa henkilöstön virkavapaan ja työloman myöntämisestä.

Sijaisen määrää tarvittaessa se, joka myöntää virkavapauden tai työloman. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta.


39 §
Sivutoimilupa
Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimien vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää johtokunta.


40 §
Virantoimituksesta pidättäminen

Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää johtokunta.


41 §
Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen

Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen.

42 §
Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa

Kunkin tulosalueen ja –yksikön tai vastuualueen esimies omalla toimi-alallaan ratkaisee alaisiaan koskevat seuraavat asiat:

1. myöntää vuosiloman, vahvistaa lomajärjestyksen ja päättää tehtävien hoidosta vuosiloman aikana

2. myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viran-haltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus

3. myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden tai työloman enintään vuodeksi

4. laatii yhdessä alaisensa kanssa tämän tehtävänkuvauksen

5. määrää valitsemansa viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisen alkupalkan kuntayhtymässä vallitsevan palkkauskäytännön ja kuntayhtymän johtajan/hallintojohtajan antamien ohjeiden mukaisesti

6. päättää koulutusohjelmasta ja virkamatkamääräyksistä

7. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon; ja

8. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä


Kuntayhtymän johtajan osalta päätökset kohtien 1–2 ja 6 asioissa tekee johtokunnan puheenjohtaja ja muissa asioissa johtokunta.

Tulosalueen ja vastuualueen esimiesten osalta päätökset tekee liikelaitoskuntayhtymän johtaja.

43 §
Henkilökohtaisten lisien myöntäminen

Päätöksen henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta tekee hallintojohtaja.

 

5 luku

Muut määräykset

44 §
Arkistotoimi

Liikelaitoskuntayhtymän arkistotoimesta ja sen järjestämisestä vastaa johtokunta.


45 §
Tiedottaminen

Liikelaitoskuntayhtymän tiedottamista johtaa johtokunta, joka hyväksyy yleiset ohjeet liikelaitoskuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista liikelaitoskuntayhtymän viranhaltijoista.


46 §
Nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen

Liikelaitoskuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai johtaja, jollei johtokunta ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä.

Johtokunnan toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa johtaja, jollei johtokunta ole valtuuttanut toisia henkilöitä.


47 §
Asiakirjojen lunastus

Johtokunta päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta.


48 §
Muut säännöt

Liikelaitoksen hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastus-säännössä.

49 §
Voimaantulo

Tämä hallintosääntö tulee voimaan 21.8.2008.